90 vuotta näyttelytoimintaa Tampereen Taidemuseossa

8.10.2021

Tampereen taidemuseo täyttää näyttelytilana 90 vuotta 31.10.2021. Nykyinen museorakennus on alun perin rakennettu kruununmakasiiniksi, jossa säilytettiin viljaa hätätilanteiden varalta. Makasiinirakennuksen piirustukset on kirjattu v. 1838 valtion intendentinkonttorin johtajan arkkitehti Karl Ludwig Engelin ja arkkitehti Anton Wilhelm Arppen toimesta. On mahdollista, että viljamakasiinin on suunnitellut Arppe ja konttorin johtajana Engel on signeerannut piirustukset.

Tampereelle vuonna 1898 perustettu Tampereen Taideyhdistys ry ryhtyi jo 1910-luvulta lähtien aktiivisesti ajamaan hanketta taidemuseon saamiseksi Tampereelle ja Aamulehti antoi hankkeen edistämiselle näyttävästi tilaa. Vanhaa makasiinirakennusta esitettiin taidemuseon paikaksi ja sen soveltuvuudesta tarkoitukseensa hankittiin asiantuntijalausuntoja merkittäviltä suomalaisilta arkkitehdeilta ja taidehistorian professoreilta.

Tampereen Taideyhdistys teki vuonna 1927 esityksen valtiolle makasiinirakennuksen luovuttamisesta taideyhdistykselle taidehalliksi. Luovutuksen ehtona valtion puolelta oli, että Tampereen kaupunki luovuttaa rakennuksen tontin taidemuseokäyttöön ja että rakennuksen rakennustaiteelliset arvot säilytetään. Pääministeri Väinö Tanner ilmoitti 22.9.1927 valtioneuvoston luovuttavan kruunun viljamakasiinin käyttöoikeuden Tampereen Taideyhdistykselle.

Taidemuseon ensimmäiset muutospiirustukset laati kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolho. Aamulehti tilasi taidemuseota koskevan suunnitelman myös arkkitehti Oiva Kalliolta. Molemmat suunnitelmat esiteltiin näyttävästi Aamulehdessä. v. 1927. Lopulliset muutossuunnitelmat laati Tampereen Taideyhdistyksen jäsen, arkkitehti Hilja Gestrin ja muutospiirustukset hyväksyttiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa v. 1930.

Taidemuseon toteuttaminen, jonka alustava kustannusarvio oli noin miljoona markkaa, vaati suurta taloudellista panostusta taideyhdistykseltä. Ensimmäisen rahalahjoituksen hanketta varten teki tamperelainen tehtailija Sulo Salmelin, jonka lahjoittama 200 000 markkaa oli yksityishenkilön tekemäksi huomattavan suuri. Taidemuseohanke toteutettiin saaduin lahjoituksin sekä valtion (350 000 mk) ja kaupungin (250 000 mk) varoin.

Taidemuseon vihkiäisiä vietettiin juhlallisesti 31.10.1931. Ensimmäisessä museon näyttelyssä oli esillä noin 500 teosta sadalta suomalaiselta taiteilijalta.

Tampereen Taideyhdistys ry vastasi taidemuseosta ja näyttelytoiminnasta aina vuoteen 1985 saakka, jolloin kaupunki otti vastuun museotoiminnasta. Taideyhdistys luovutti tuolloin museorakennuksessa olleet taideyhdistyksen omistamat taideteokset ja muun taidemuseoon liittyvän omaisuuden kaupungille. Kaupunki puolestaan sitoutui jatkamaan museon kehittämistä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä taidelaitoksena. Merkittävä toimenpide kehittämisessä tulee olemaan Tampereen taidemuseon uuden lisärakennuksen toteuttaminen, jonka toteutusta Tampereen Taideyhdistys ry pyrkii omalta osaltaan edistämään.

Lähde: Kaivanto, Kirsi: Kaikki alkoi Engströmin kahvilassa. Tampereen Taideyhdistys ry 1898-2018.