Laaja taidekokoelma ja aktiivista taidetoimintaa Tampereella

Tampereen Taideyhdistys ry on tamperelainen, eläväinen ja aktiivinen taidealan toimija, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1898. Tänä päivänä yhdistys vaikuttaa monipuolisesti Tampereen taide-elämässä mm. järjestäen erilaisia taidematkoja ja -luentoja sekä lainaten oman kokoelmansa teoksia eri museoille. Yhdistyksellä on n. 450 jäsentä, jotka ovat tavallisia, taiteesta ja sen suuntauksista, historiasta ja ilmiöistä kiinnostuneita ihmisiä.

Tampereen Taideyhdistyksellä oma taidekokoelma, joka saatu Emil Aaltosen Säätiön lahjoituksena, ja jonka teoksia lainataan eri museoille. Yhdistys on Suomen kolmanneksi vanhin Helsingin ja Turun Taideyhdistysten jälkeen. Pitkän historiansa ansiosta Tampereen Taideyhdistys on ollut merkittävä vaikuttaja Tampereen ja Pirkanmaan taide-elämän kehittymiselle. Yhdistyksellä on laajat ja hyvät suhteet alueen taideinstituutioiden kanssa. Yhdistyksellä on edustus Vuoden Nuori Taiteilija -valintatoimikunnassa vuodesta 1985 alkaen.  Yhdistyksen puheenjohtaja Annikki Järvinen on kutsuttuna edustajana Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin kehittämisen ohjausryhmään.

Tampereen Taideyhdistyksen historia

Tutustu tarkemmin yhdistyksen vaiheikkaaseen matkaan 1800-luvun lopusta tähän päivään!

1898 - Taideharrastus saa jalansijaa Tampereella

Alkuvuonna 1898 virisi Huvudstadsbladetin taidekatsauksen pohjalta keskustelu, että myös Tampere tarvitsisi oman taideyhdistyksen, ettei ainakaan jäädä Turusta ja Viipurista jälkeen. Taidetta arvostavat tamperelaiset eivät aikailleet, ja yhdistyksen perustamiskokous järjestettiinkin 28.3.1898.

Yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui taideharrastuksen herättäminen - teollistuvassa kaupungissa haluttiin tuoda esille myös henkisiä arvoja. Oli kasvatettava uusi taidetta ymmärtävä sukupolvi. Toinen yhtä kunnianhimoinen tehtävä oli perustaa taidekokoelma ja kartuttaa sitä. Huomattavin ja näkyvin toimintamuoto yhdistyksen alkuaikoina oli vuosinäyttelyiden järjestäminen.

1908-1920 - Hämeen museon perustaminen ja toiminnan haasteet

Yhdistyksen toiminnan kannalta merkittävin edistysaskel oli Hämeen museon perustaminen Näsilinnaan eli Milavidaan. Museon johtajaksi tuli 1908 taidemaalari Gabriel Engberg, joka oli myös taideyhdistyksen perustajajäsen. Kaupunkiin saatiin taidekeskus ja sen myötä yhdistyksen kokoelmien kartuttua vakinainen, pysyvä näyttely 1910.

Tampereen valloitusta seuranneissa ammunnoissa tuhoutui yhdistyksen taideteoksia ja museon omaisuutta. Yhdistyksen toiminta lamaantui ja taloudellinen asema heikkeni. Tampereen taiteilijaseuran perustaminen vuonna 1920 vaikutti osaltaan taideyhdistyksen toiminnan hiljenemiseen.

1931 - Uuteen nousuun Tampereen Taidemuseon kanssa

Taideyhdistyksen historian tärkein projekti oli taidemuseohankkeen toteuttaminen. C.L. Engelin suunnittelema viljamakasiini avattiin museokäyttöön 1931. Rakennuksen muutospiirustukset laati arkkitehti Hilja Gestrin. Siitä lähtien Tampereen taidemuseon ja Tampereen taideyhdistyksen historia oli yhteinen. Arkkitehti Antti Ilveskosken suunnittelema taidemuseon laajennus ja peruskorjaus toteutettiin 1982-84. Seuraavana vuonna museotoiminta ja taidekokoelma siirtyivät Tampereen kaupungille.

1979 - Tamperelaisen kuvataiteen toimikunnan perustaminen

Yhdistyksen alaisuuteen perustettiin 1979 Tamperelaisen kuvataiteen toimikunta, jonka tehtävänä on ollut teettää tieteellisiä tutkimuksia tamperelaisista taiteilijoista. Tampereen taidetta ja taiteilijoita -sarjassa on ilmestynyt kolme osaa; taiteilijamonografiat Reino Viirilästä, Lennu Juvelasta ja Gabriel Engbergistä.

Suosittele meitä